Kaarniemi on Kotkan rannikon itäisin kylä. Se sijaitsee Kaarniemenlahdenrannalla. Aikaisemmin Kaarniemi on kuulunut Vehkalahden ja Kymin kuntiin jaKarhulan kauppalaan. Kylän asutus keskittyy Kaarniementien varteen.

Historia tai elämäkerta

Kymin pitäjässä sijainnut Kaarniemi sekä sen naapurikylät Marinkylä, Salmi ja Neuvoton joutuivat vuonna 1625 eversti Jacob Duwallin haltuun. Koko Kaarniemen kylä kuului jo vuonna 1626 Duwallin säteriin eli asumakartanoon. Duwall ei hoitanut viljelyksiään itse vaan hänen omistuksiaan Kymissä hoiti 1630- 1640- luvuilla lampuotivouti Melchior Pauli. Vuonna 1651 Kaarniemen isännäksi tuli Jacob Duwallin poika Gustaf, mutta käytännön töistä tilalla vastasivat lampuodit. Vuosina 1672 – 1672 tilanhoitajana toimi Jöran Starck, 1680- luvulla Israel Leander, kapteeni Grels Tafiell ja Lars Raam. 1670-1680-luvuilla Kaarniemi oli vauras ja tuottoisa tila ja sen tuotteita vietiin Ruotsiin asti. Tilalla oli suuri kaksikerroksinen päärakennus. Kartanoon kuului koko kylä ja sitä viljeltiin renkien ja päivätöitä tekevien lampuotien avulla. Gustaf Duwallin kuoltua vuonna 1692 Kaarniemi siirtyi hänen vanhimman poikansa Christer Duwallin nimiin. Vuosina 1699-1704 Kaarniemi oli vuokrattuna Joachim Påhlssonille ja seuraavat kolme vuotta se oli kenraaliadjutantti Reinhold Henrik Hornin nimissä ja lampuodin viljeltävänä. Vuodesta 1708 lähtien Kaarniemi oli jälleen Christer Duwallilla. Ison vihan aikana kartano autioitui, vuonna 1722 tilan omistajana mainitaan Fabian Duwall, joka ajoittain asui tilalla. Vuonna 1726 sen vuokraajaksi tuli Henrik Johan Sprint, vuonna 1730 tilan omistajana mainitaan kruununvouti Johan Kyreen ja vuonna 1731 tila siirtyi kokonaisuudessaan vapaaherra Gerhard Grundellille. Vuonna 1739 Grundell myi Kaarniemen hallintaoikeuden kruununvouti Anders Helleniukselle, joka luovutti sen pian veljelleen Carl Helleniukselle. Pikkuvihan aikana kartanon rakennukset poltettiin ja tila jäi autioksi. Jo vuonna 1746 Carl Hellenius myi tilan hallintaoikeuden entiselle rakuuna Elias Sundbergille. Elias Sundbergin kuoltua 1772 tilalla oli mm. viisi hevosta ja 17 lehmää. Vuonna 1775 Kaarniemessä, jonka koko oli 1 11/12 manttaalia, oli pelto 32 tynnyrinalaa, näistä kolmannes kolmen torpan hallussa. Elias Sundbergin lasten Eerik ja Reinhold Sundbergin vuonna 1777 tekemän sopimuksen nojalla Reinholdin osaksi tuli 1/3 Kaarniemen säteristä. Vuosisadan lopulla tila jakaantui edelleen. Vuonna 1818 osataloja oli jo kuusi ja niissä yhteensä 53 henkilöä.

Kaarniemessä on sijainnut Kaarniemen kartano, jonka osti vuonna 1746 (juuri pikkuvihan jälkeen) Elias Sundberg. Suuri osa Kaarniemen nykyisistä asukkaista on Eliaksen ja hänen vaimonsa Maria Reinholdintyttären jälkeläisiä.[2]

Kaarniemeen rakennettiin vuonna 1914 kansakoulu, jota laajennettiin 1930-luvulla. Suunnittelija Konsta Onnela oli kylän omia poikia. Koulu lakkautettiin vuonna 1959. Rakennuksessa oli tämän jälkeen Karhulan kauppalan ja sittemmin Kotkan kaupungin vuokra-asuntoja. Vuonna 2000 Kaarniemen koulu myytiin yksityiskäyttöön asunnoksi.

Kaarniemessä sijaitsee muun muassa Kotka Power Techin konepaja,[3] Kotkan kaupungin Luovin leirikeskus,[4] Kotkan ja Langinkosken seurakuntien Ristiniemen kurssikeskus, Kymin seurakunnan Höyterin leirikeskus,[5] syväsalmi ja Sähköliiton lomakeskus.[6]